Elokuvaopas

Toiminta vuodelta 2006 ohjaus Sylvester Stallone pääosissa Sylvester Stallone ja Burt Young.

4.0 - Arvostelu: Janne Ahlgren

Juoni/Käsikirjoitus:

Näyttelijät:

Ohjaus:

DVD-tuotanto:

Musiikki:

Rocky Balboa (arvosteltu)

Osta

9,95€

Rocky Balboa (Blu-ray)

Osta

29,95€

"Nostalgiaa, draamaa och arvokas loppu, Herra Stallone!"

Kun vanha näyttelijä astuu takaisin paraatirooliinsa, miksikäs semmoista tapahtumaa kutsuisi? Egotripiksi? Tai tarpeelliseksi päätökseksi? Oli miten oli, Rocky Balboa saa katsojan tajuamaan muutaman asian: Sylvester Stallone ei ole surkea elokuvantekijä ja mies on sen lisäksi mukiinmenevä näyttelijä.

Rocky ei alussa kelpaa kuin valokuvan objektiksi

Muistissa on muutamakin surkeaakin surkeampi elokuva miehen taipaleelta. Mies on kriitikoiden mielestä sabotoinut uransa niin totaalisesti, ettei vanha mies enää pohjalta jaksa nousta. Ja pakkohan se on myöntää. Elokuvien joukosta löytyy niin älyvapaata touhua, että oikein hävettää. Samoin elokuvien seasta löytyy myös muutamia kultakimpaleita ja osastaan kuulovammaisena poliisina elokuvassa Copland huhuttiin jopa Oscarnominaatiosta. No, Stallonella on jo yksi kultaukko himassaan Rocky-elokuvan käsikirjoituksesta ja toinen oli tulossa vielä näyttelemisestä samassa leffassa. Ohjaajana Stallone on nykyään veteraani, sillä hänen käsialaansa ovat Rocky:n seuraajat 2, 3 ja 4 sekä Stayin´Alive. Sama tarina, vaihtuneet vastustajat. Ja moraalikakkuna: Hyvä voittaa aina.

Rocky ostamssa kalaa ravintolaansa

Mutta syntymäpäiväjuhlia Stallonellakin on ja nyt, yli kuusikymppisenä ukonketaleena, Rocky-pussi suljetaan lopullisesti. Mainetta parannellaan eläkepäiviä ja huvinäyttelemistä varten ja kuva Stallonesta laitetaan sellaiseksi, että mies on lahjakas elokuvantekijä ja sillä sipuli. Rocky Balboa lupaa hyvää ja muutaman sulan voimme kyllä pistää Stallonen hattuun. Saas kattoo millainen soppa John Rambosta tulee. Josko vaikka menee hyvä, uusi maine metsään sen sileän tien.

Paulie on yhtä ****umainen ja ärsyttävä kuin ennen vanhaan

Rocky Balboalla on monta muistoa elämänsä koukeroiselta tieltä. Hän jakelee näitä muistoja ravintolansa vieraille ja jokaiselle joka niitä haluaa kuunnella. Vaimo on poissa ja oma poika elää isänsä varjossa. Rocky on kiltti ja antelias katufilosofi joka on yhtä naiivi kuin rakastettava. Sen lisäksi myös naikkoset alkavat kiinnostaa vanhaa nyrkkeilijää ja lähistöllä asuva daami poikansa kanssa saa osakseen melkoisesti Rockyn huomiota. Kuitenkin Rockya harmittaa hieman. Vielä hän haluaisi nyrkkeillä, vaikkapa vain korttelitasolla, mutta haaveet romuttuvat kun niistä puhutaan kavereille. Sitten näyttämölle astuu Mason Dixon jonka maine maailmanmestarina kalpenee kun joku nörtti järjestää visuaalisen cyberkisan miesten välillä. Rocky Balboa julistetaan voittamattomaksi ja Masonia harmittaa. Rahamiehet tuntevat äkkiä rahan hajun. Miten olisi näytöskisa nuoren Masonin ja vanhan Balboan välillä? Dixon suostuu ja niin tekee myös Balboa, mutta vanhalla on muut aikeet kuin vain näytöskisailu. Hän meinaa vetää Dixonia turpaan ja oikein olan takaa. Ehkäpä tällä tavalla häipyy Stallonen paskaelokuvat muistoista, D-Tox, Get Carter tai Driven.

Treeniä ja lisää treenia tarvitaan Dixonin kukistamiseen

Stallonella on henkilöhahmo hoidettavanaan. Vastuu on suuri sillä tämä rakastettu hahmo on yhtä todellinen kuin Stallone itse. Mies on vuosien aikana hankkinut itselleen perspektiiviä ja kokemusta ja nyt kaikki pannaan peliin kun Stallone viimeisen kerran näyttää mihin pystyy jos vain on sitkeä ja halukas. Ja kun mies 61-vuotiaana nousee rinkiin, niin 98\% miesväestöstä häpeää silmät päästään ja alkaa unelmoida kuntosalin vuosikortista. Stallone tekee näyttelemisestä De Niro-maisen esityksen, hän pistää itsensä superkuntoon ja näyttelee sen lisäksi ihan kiitettävästi. Odotin tosin koko korttipakan romahtamista loppua kohden, mutta Stallone on viisastunut ja tekee nyrkkeilijästä tavallisen ihmisen ja hänen elämästään surullisen ja yksinäisen. Mies elää muistoillaan ja keikkuu depression laitamailla. Lopussa kokee melkein Jeesusmaista pelastusta, mutta myönnettävä on että kun elokuva loppuu, niin katsoja alkaa hengittää taas normaaliin tahtiin. Viimeinen matsi on jännittävä! Ja on vain todettava, että nyt Rockyn voi pistää naftaliiniin ja vieläpä näkyvälle paikalle. Mahtava lopetus legendaariselle filmihahmolle.

Mason Dixonia on potkittu munille, se on selvää

Dvd ei ole kuvaltaan niin hyvä kuin uskoisi ja dynamiikka sekä terävyys ovat vain keskinkertaista tasoa. Ehkä hieman yli, mutta silti reilusti alle sen mitä voi vaatia. Tykillä kuvaa kyllä voi katsella kuitenkin. Äänipuoli on paremmassa kunnossa. Dialogi kuuluu sieltä mistä pitää ja surroundi mekastaa reilusti. Myös bassoa riittää jos sellaisesta tykkää. Extroissa tavanomaisuuksia, gag-reel, Making of ja Deleted scenes. Elokuvan musiikki on aika karmeaa, mutta totuudessa sisältöön sopivaa. Tällaiselta kuulostaa Rocky-elokuva. Hyvältä!

Myönnettävä on että kiusallista hiljaisuutta odottelin elokuvateatterissa Rocky Balboan ensi-illassa. Stallonella on kuitenkin kunnia tallessa ja vaikkakin kyse on feel-good-elokuvasta, niin se on myös lahjakkaan elokuvantekijän testamentti joka vielä lyö kovaa ja tuntuu sielussa monta tuntia katselun jälkeen. Hyvin tehty Stallone!

©Janne Ahlgren, filmjanne(at)hotmail.com

• Kommentoi