Kampanjat

Max Payne, tuo viskiä rakastava, elämäänsä manaava, sarkastinen antisankari palaa kolmannessa osassa elämänsä terävimmässä kunnossa. Kyllä, Max Payne on vanhentunut, hän on viettänyt useimmat iltansa baarissa ketjupolttaen ja viskiä siemaillen, mutta ase pysyy silti kädessä paremmin kuin nuoremmilla.

Things went from fine to fucked up in about one second

Rockstar Games tarjoilee pelaajalle Paynen, joka työskentelee henkivartijana Brasiliassa. Rikkaan perheenpään nuori vaimoke kidnapataan, ja lunnaiden vieminen rosmoille lähtee täysin käsistä. Harmaantuneella kuontalolla varustettu, ja myöhemmin kaljuksi ajeltu, Max on lähellä totaalista pohjakosketusta, mutta musta huumori ja tietty elämänjano pitävät miehen vielä kiinni elämänsyrjässä. Tarina polveilee hienosti läpi vaihtuvien maisemien, tylsää hetkeä ei yksinkertaisesti tule. Menoa hillitsee ainoastaan hyvin toteutetut välidialogit, jotka kaikessa hauskuudessaan ovat suorastaan nautinnollisia. Maxin ääninäyttelijänä edelleen jatkavan James McCaffreyn syvä basso on kuin luotu viskiä veden lailla latkivan miehen ääneksi, se kumisee hienosti ladaten toinen toistaan synkempiä, ja humoristisempia, huomioita tilanteesta ja elämästä yleensä.

Max Payne 3 on todella komeaa katsottavaa.

I had a hole in my second favorite drinking arm

Toimintaa on paljon, lain väärällä puolella olevia poliiseja, latino-gangstereita ja New Jerseyn italiaanoja on riittämiin jokaiselle luodille. Bullet time ja Shootdodge toimivat kuten pitääkin, ja ne antavat näyttävyyden lisäksi kipeästi kaivattuja lisäsekuntteja pelaajalle. Peli on uskollinen menneisyydelle; elämää takaisin tuovia minipulloja ei löydy ihan helposti ja niitä pitääkin hamstrata. Max Paynen elämänviiva ei lataudu odottelusta yhtään mihinkään, vaan luodit syövät ahnaasti miehen jo muutenkin ankeaa elämää pois. Paras tapa selviytyä alituisessa luotisateessa onkin etsiä suojia joiden takaa ampua, ja käyttää hidastuksia hyväkseen. Tarinan kuljetus on sujuvaa, toiminta jatkuu välikohtauksista juosten ja yht'kkiä ilman mitään latauskenttien odottelua oletkin taas itse menossa. Jopa animoidut toimintakohtaukset vaativat pelaajan aktiivisuutta; maaliin on osuttava hidastuksen aikana tai aloitat sen alusta. Ohjattu meno ei haittaa pelifiilistä lainkaan, vaan pelaajalla on koko ajan olo siitä että on itse ruorissa.

Sao Paolo was like Bagdad with G-strings

Peli näyttää äärettömän hyvältä; sen toteutus on särmikästä, värit tyyliteltyjä ja hahmot liikkuvat luontevasti. Tämä kaikki kietoutuu yhteen sarkastisen sävyn kanssa hienoksi ja tummanpuhuvaksi pelikokemukseksi. Max Paynen apuna hääräilee Passos, joka oli aiheuttaa harmaita hiuksia säntäillessään avuttomana stadionilla. Tarkkuuskiväärin ampumat luodit iskeytyivät vihollisiin hienosti; ja tässä pelin kauneus selvisi ensimmäisen kerran. Kun ammut vihollista jalkaan, hän ontuu ja kaatuu täysin eri tavalla kuin esimerkiksi rintaan osuessa. Hahmot ovat erittäin todentuntuisia, nytkähdykset sulavia ja niissä on voimaa ja variaatiota. Pelin toteutus on alkusekunneilta loppuun saakka sulavaa menoa ja hienoa toteutusta. Tarina tarjoilee kolme erilaista Maxia, takaumissa astetta nuorempi Max joutuu ongelmiin lumisessa New Jerseyssa, vanhentunut sankari Sao Paolossa ja yllättäen ruudulle lävähtää myös kaljupäinen, kostoretkellä oleva Payne.

These bastards made the NYPD look like the Hare Krishnas

Monipelissä pelaajat pääsevät valloilleen yksin- tai moninpelissä, sekä tehtäväpainotteisessa pelissä. Parasta toteutuksessa on vähemmän pelanneille, tai muuten vain huonommin tähtääville, annettu etu joka sallii soft-lockin tähtäykseen; näin pelaaja pärjää taistelukentillä vaikka oma sihti yleensä heiluisikin vähän siellä sun täällä. Itse peli on välillä jopa yllättävän vaikea, itse tunnin stadionilla viettäneenä, yrittäen ampua tarkkuuskiväärillä ystävääni Passosta vaanivia pahiksia, vaati hermoja ja kärsivällisyyttä. Max Payne on palannut sarkastisempana ja hauskempana kuin uskalsin edes odottaa. Mies rypee synkissä mudissa, mutta ääninäyttely, käsikirjoitus, tekninen toteutus ja grafiikat kietoutuvat niin hienoksi kokonaisuudeksi ettei vastaavaa ole vähän aikaan nähty. Max Payne on palannut, tässä vanhentuneessa viskisiepossa on potkua enemmän kuin koskaan.