Eläville ja kuolleille

Perheen nuorempi poika on kuollut omakotitalon pihamaalla sattuneessa onnettomuudessa. Jäljelle jääneet yrittävät löytää tietä eteenpäin surun keskellä. Perheen äidin surressa lohduttomasti isän tehtäväksi jää huolehtia perheen arkirutiineista. Ja eloonjäänyt poika kokee menettäneensä paitsi pikkuveljensä myös vanhempansa. Lähiympäristön ymmärtämättömyys vaikeuttaa perheen tilannetta ja raskaan menetyksen myötä esille alkavat nousta aiemmat, käsittelemättömät ja vaietut menetykset?

Elokuva alkaa onnettomuuden jälkeisestä päivästä ja seuraa hiljaa ja myötätuntoisesti tavallisen suomalaisperheen toipumista ensimmäisen suruvuoden ajan. Menetys muuttaa vähitellen perheen näennäisesti samanlaisena jatkuvan arjen. Suru ja suremattomuus, miehen naisen ja lapsen suremistapojen erilaisuus ja -aikaisuus, sekä ympäristön tarve unohtaa ja jatkaa elämää "kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan" ovat eräitä pohjimmiltaan toiveikkaassa elokuvassa esille nousevia teemoja.

Elokuva perustuu todelliseen, 1986 sattuneeseen tapahtumasarjaan Pietarsaaressa, ja sen käsikirjoitus on kirjoitettu tiiviissä yhteistyössä lapsensa menettäneen perheen kanssa.