18.00
Tilaa ennen 18.00: tilauk- sesi lähetetään samana päivänä! Toimitusajat

Elokuva- ja TV-opas

Machete (Blu-ray Steelbook)

Lisää arvosteluita
04 APR 2011
Machete (Blu-ray Steelbook)

Toiminta vuodelta 2010 ohjaus Robert Rodriguez pääosissa Danny Trejo ja Robert De Niro.

4.0 - Arvostelu: Janne Ahlgren
Juoni/Käsikirjoitus:
Näyttelijät:
Ohjaus:
DVD-tuotanto:
Musiikki:
5,95€3,95€
7,95€6,95€

"Ja sitten paloittelemme lihan pieniksi kuutioiksi..."

Hehehe, hihihi. Lähinnä koko ajan ja joskus vielä hörönaurut päälle, samalla kun suolet roiskuvat ja ruumiinosat lentävät. Mikä sairas pervo nauraa tälle? Kuka tahansa, joka omistaa kaksi grammaa huumoria, ja joka kestää aika paljon liioiteltua elokuvaväkivaltaa, makeita repliikkejä ja tyylin, jonka aito, mutta moderni hyväksikäyttöfilmi voi tarjota.

Razziegirl


Rouva A, joka joskus jakaa penkkitilan kotiteatterissamme, ei tapaa antaa monta positiivista kommenttia leffoista, jossa viljellään paljon väkivaltaa. Slapstick-väkivalta käy, mutta kun punainen alkaa ruiskuta ja hommasta tulee ällömpi, tapaa hän lähteä ratkomaan ristisanatehtäviä, tai mutisee happamasti jotakin älyttömyydestä ja primitiivisistä asioista. Macheten tapauksessa hän istui, ja oli kiinni aivan yhtä tiukasti kuin minäkin, ja kun hänen naurunsa alkoi kuplia, olin sangen yllättynyt. Ja siinä me istuimme, kaksi pöllöä ja hihitimme Macheten typeryyksille, välillä kommentoiden splatteria ja viihdyimme, aivan kuin kyseessä olisi ollut mukavin perhe-elokuva pitkään aikaan. Sitä se kuitenkaan ole.

Ei ihan kaunis


Machete on hahmo, jonka Robert Rodriguez on keksinyt. Häntä esittää Danny Trejo, joka jo ilman karakteristista terävien aseiden arsenaaliaan voi säikäyttää ihmiset hengiltä. Trejo on yksi niistä onnellisista näyttelijöistä, joka on aloittanut uransa oikeana rosvona, lukkojen ja kaltereiden takana, ja sen jälkeen päässyt suosta ahkeran elokuvatyön ja hyvän tahdon, mm. Rodriguezin ansiosta. Trejo näyttelee usein kovaksi keitettyä tyyppiä, ja hänen castaamisensa johonkin suloiseen vaatii plastiikkakirurgiaa, tai vastaavaa, koska kaunis hän ei ole. Kauneus on katsojan silmissä ja minun silmissäni Trejo näyttää siltä, mitä hän näyttelee: Hengenvaarallista arpinaamaa, jolla on aika matala moraalikynnys.

Ei aivan kiltti


Machete on poliisi laittomassa Meksikossa. Hän ottaa tehtäväksi saada kiinni seudun huumeparonin, Torrezin, jota näyttelee mahtavan rennosti Steven Seagal (!), mutta tämä operaatio loppuu useammalla kuolonuhrilla, kuin monessa pikkukaupungissa on asukkaita ja sen lisäksi Machete menettää perheensä. Aivan odottamatta hyppäämme kolme vuotta eteenpäin ajassa, ja Machete etsi pätkätöitä Texasista, läheltä Meksikon rajaa. Hän tapaa maahanmuuttajia USA:han auttavan Verkoston johtajan, ja kaiken kukkuraksi häneen ottaa yhteyttä seko paikallinen rasistisenaattori McLaughlin (Robert De Niro). Mutta hänen kontaktinsa Mr Booth (Jeff Fahey) on huippuroisto, jolla on omia kurinpito-ongelmia mm. tyttärensä Aprilin kanssa (Lindsey Lohan), joka tässä näyttelee segmentin omasta elämästään. Oh yeah. Machete haavoittuu, mutta hänestä pitää huolta Verkoston johtaja Luz (Michelle Rodriguez), sekä maahanmuuttoviraston agentti Sartana (Jessica Alba). Machete etsii apua myös veljeltään, Padre Cortezilta (Cheech Marin) ja saa peräänsä kasan ammattitappajia, ja kaikki muu olisikin mahdotonta. Samaan aikaan riehuu Texasin laiton miliisimies rajalla, ja harjoittelee tarkka-ammuntaa maahanmuuttajilla, kärjessään Von (Don Johnson) ja kaikki ovat jollain tavoin kytköksissä toisiinsa.

Ensimmäistä kertaa roistona


Mitä tästä sanoisi? Kaikki, jotka ovat mukana, tietävät mihin ovat lähteneet mukaan, ja se peilautuu heidän toiminnassaan. Älyttömän yliammuttua, pääosin todella hauskaa. Tällä tungeksivat Oscar-voittajat B-tähtien kanssa, Hollywood-mallit menneiden aikojen supertähtien kanssa. Käsikirjoitus on kasaankeitetty keksityistä leffatrailereista Grindhouse & Planet Terrorista ja selvästikin heillä on ollut hupaisia aikoja kirjoittaessaan Macheten seikkaluja. Robert Rodriguez on filmintekijä, joka tekee suurimman määrän asioista yleensä itse, niin kuin itse haluaa ja kaiken jälkityön omassa studiossaan, joten se, minkä näemme, on täsmälleen se, mikä tämän dynaamisen filmihullun päässä oikein liikkuu. Mutta hänen työssään näkyy myös pieni hienous. Machetessa hän keinuu viihdyttävän ja täysin absurdin välillä, kaataa kuorman välillä molempiin suuntiin, ja aloittaa näennäisesti kömpelöllä leikkauksella, tai epäloogisilla hyppelyillä tarinassa. Sellaisella ei ole varsinaisesti mitään merkitystä, mutta se on usein harkittua. Stereotypiat kaatuvat toistensa päälle, kaikki tosin reilusti liioiteltuina, ja kun ammunta on intensiivisintä, kyllä, silloin nousee pari hyvin sorvattuja jalkoja ja vartaloa minivaatteissa osallistuakseen taisteluun. Sitä vain repeää naurusta, ja samassa sekunnissa joku räjäyttää jonkun pään, tai muusaa toisen autonsa alle. Shit happens.

Arkkivihollinen


Mielestäni elokuva oli hysteerisen loistava, mutta se ei ole 100 % virheetön. Käsikirjoitus ei pidä koko matkaa, ja paikoittain laahaa vähän liian paljon, mutta kokonaisuudessaan Machete pitää saman laadun käsikirjoituksessaan, kuin Rodriguezin muutkin filmit, lukuun ottamatta Spy Kidsiä, jossa muuten Machete myös esiintyy. Toinen ongelma on näyttelijät. Joskus aikaisemmin olisi ihmisiä tapettu, että nämä olisi saatu saman sateenvarjon alle, mutta nykyään on okei olla suuri ja kuitenkin mukana hassuissa projekteissa. Ukkeli siellä, toinen täällä, mutta Machetessa ovat kaikki mukana. Ja hieman vie tähtistatus huomiota käsikirjoituksen varjolla. Toisaalta näyttelijät kompensoivat olemalla ekstravulgaareja, ekakertalaisia roistoja, nakuja, tai vain sekoboltseja.

Räjähdyksiä


Yhtä vähän, kun näyttelijöitä voi ottaa todesta, pitää uskoa, että elokuva esittää poliittista mielipidettä, joka painaisi erityisen paljon. Rodriguez on tietysti ottanut tilaisuudesta vaarin, ja nostanut rajapolitiikan elokuvan jutuksi, mutta jos hän olisi tehnyt merkityksellisen satiirin, tai antanut poliittisen viestin, olisi hän rajoittanut splatteria ja tasapainottanut viisasta kirjoittamista ja totaalisen järjetöntä toteutusta. Machete on totuuden nimessä täysin absurdi, mutta toisaalta tarkoituskaan ei ole ollut haalia Oscareita, tai muita painavia palkintoja kotiin. Elokuva on tehty faneille, ja tyypeillä, jotka vaihtelevat parasta ennen 1990 niihin, jotka ovat kuumia kuin laava. Rodriguez ei tosin ole niin taitava, että voisi kiskoa näyttelijöistään sen, mihin he todella pystyvät. Robert De Niron hahmo on alikirjoitettu ja on valitettavasti elokuvan yksinkertaisin veijari. Tässä olisi Rodriguezin pitänyt kirjoittaa rooli syvemmäksi, ja käyttää De Niron kapasiteettia paremmin. Sen sijaan hän hätiköi eteenpäin vähän liian kovasti, ja jättää tilaa enemmän järjettömyydelle kuin ytimelle. Jessica Alba on täysin virheellinen castaus agenttina, ja vaikka hän tarjoaakin silmänruokaa, ei hän sovi mukaan. Hänen suorituksistaan 2010, mukaan luettuna Machete, sai hän palkinnoksi Razzien. Aivan oikeutetusti.

Not Miami Vice


Koska vaikka Machete on hullu splatterfilmi, ei sen tarvitse olla ytimetön. Vaaka kallistuu aivan liian usein sarjakuvien puolelle, ja sen vakavan hauskan, jonka Rodriguez on luonut, repii hän palasiksi seuraavassa kohtauksessa, jossa hän ei onnistu hauskuuttamaan edes dialogilla. Olisin mielelläni nähnyt Tarantinon käsikirjoittajana ja Rodriguezin pelkkänä ohjaajana. Nyt hän jakaa tehtävän Ethan Maniquisin kanssa, joka oikeastaan on leikkaaja ja tehostemies. Yhdessä he saavat toki aikaan hulluja tempauksia ja splatteria, mutta myös elokuvan, joka kertoo, että kekseliäisyys alkaa hiipua, varsinkin dialogeista puhuttaessa.

Ripittäytymisen aika


Macheten saa tyylikkäässä peltilaatikossa, jonka pitäisi olla standardi. En varsinaisesti pidä kansista, mutta jos kaikki leffani olisivat peltiin puettuja, en valittaisi. Blu-raystä ei voi valittaa. Kuva muistuttaa aluksi 70-luvun raapivaa elokuvaa ja myöhemmin nykyaikaista elokuvaa, mutta ei niin ultratarkkana tai yksityiskohtaisena, jotta voisi olla mukana viiteryhmässä. Lämpimät värit, eikä 100 % fokus, muttei millään tavoin epätarkka. Ääni tosin on vaarallisen lähellä viitearvoja. Huoneessa ropisee kunnolla, ja kaikki veripisaroista räjähdyksiin pyörivät pään ympärillä kuin varpuset. Basso yltää tarpeeksi alas, enkä löydä valitettavaa. Ei mitään finessiä äänessä, mutta sitä on paljon, ja se on laadukasta. Yllättävää kyllä, mukana on epätavallisen vähän ekstramateriaalia. Ei mitään How To ja Behind the Scenes. Ei ruoanlaittoa, ei mokia. Poistettuja kohtauksia on kymmenkunta ja trailerit. Elokuvan musiikki on odotetulla tasolla, ja sopii kuin valettu.

Jumala armahtaa, Padre ei


En halua väittää, että olisin pettynyt. Machete ei ole tehnyt viimeistä visiittiään salonkiini. Elokuvalla on näkyviä puutteita ja joistakin näkökulmista se ei ole täysin onnistunut. Mutta huumorin mukanaolon voi nähdä, ja Rodriguez osoittaa koko kädellään, eikä anna meidän ottaa mitään tosissaan. Mikäli hänen poliittinen viestinsä menee perille tällä elokuvalla, olisi se ihme, koska Machetea ei voi ottaa kuin elokuvaa, jolla on syvempi merkitys. Selvästi hyväksytty, suositellaan.

©Janne Ahlgren

Asiakaspalvelu

asiakaspalvelu@discshop.fi

Discshop Alandia Oy

Uutiskirje

Facebook

Liity faniksemme Facebookissa ja pysyt ajan tasalla! Tykkää meistä Facebookissa

Twitter

Seuraa meitä Twitterissä! Discshop Twitterissä

Instagram

Seuraa meitä Instagramissa! Discshop Instagramissa

Suomen Varmakauppa

Sertifioitu luotettava verkkokauppa Lue lisää

18:00

Tilaa ennen 18:00 - Tilauksesi lähetetään samana päivänä.

Valikoimissa yli

13 000 elokuvaa
3 000 peliä

Bonusohjelma

Tähtitarjoukset huippuasiakkaille! Lue lisää

Avoin kauppa

14 päivän palautus ja vaihto-oikeus. Lue lisää
© 2005-2020 Discshop Alandia Oy | Y-tunnus: 1932506-7 | Cookies
SF Anytime | Adlibris | Discshop.se